Eläinlääkärillä.

Kävimme tänään, "Sharon Stonen" Sannan kanssa, eläinlääkärillä tarkastuksessa ja sirutuksessa. Kaikki käyttäytyivät luonteensa mukaan. Autoilu vähän jännitti, mutta vastaanotolla oltiin jo ihan messissä "jaa, täällä on tällästä!". Göötit.
Häntätyttö kiipesi ekana pois laatikosta ja tutki eläinlääkärin tiloja. Häntätyttö on aina eka, joka paikassa. Se myös yrittää leikkiä Romppasen kanssa, eikä piittaa tuon taivaallista ison mustan mörähtelystä.;-)
Muut olivat vähän enemmän ihmeissään, mutta kaikki pusuttelivat lääkäriä, eivätkä juuri piitanneet sirutuksesta tai ropeloinnista. Ai niin, kaikki olivat terveitä ja hurmaavia.
Sanna; kovasti kiitos avusta!

Minkä sille voi, jos on luonnostaan suloinen?

Yhym. Korvat nousee, osoitetaan mieltä

"päästäkää meidät kaikkialle!",

ollaan leikkiväisiä kaikki hereillä olo-hetket.

"Kaikki on suurta, muttei meitä pelota, ei edes se iso musta!!"
"Me purraan kaikkea, leikitään kaikella, meillä on naskalit!"

"Sitten me nukutaan, siellä,

missä satutaan olemaan,

kun Nukku-Matti koppaa kyytiinsä."

"Mutta ollaan me tomeria, reippaita ja tomeria,

me opitaan koko ajan kaikkea!"

Iik! Torahampaita!

Näissä kuvissa eilen, ensimmäistä kertaa uskaltautuivat

keittiöön saakka ja silloin iski itku, "äiti, äkkiä tänne!"

Olen tehnyt niin, että saavat omaa vauhtiaan tulla pois pentulaatikosta ja mennä kauemmas. En siis kantele heitä mihinkään. Tila jossa pennut ovat, on keittiöstä oven päässä, oven, joka ei ole oikeastaan koskaan kiinni. Portti on estämässä lapsia pääsemästä pentujen luo ilman valvontaa.

Tässä Shamantha. Kaikki kyllä kävelevät jo, mutta Ison Mustan näkeminen halvaannutti takajalkaset.;)

Sharon, Shamantha ja Sheriffi.

Pennelit ja Oivariini.

Shamantha.

Isäntä lässyttää "ei ykkikään teittä jää kottiin, ei ykkikään..";-)

Katu-uskottavuus asteikolla 1-10, miinus yksi.

Että sen kaltaista.

Pentuliinit, oioioi.

-Shamantha-

- Shakira-

-Shamantha ja Sharon-

-Sheriffi-

-Shakira-

On ne vaan niin..huokaus. <3

Tylsyyden ylistys.

En nimittäin ole saanut julkaisukelpoisia kuvia otettua kameralla ja puhelimen kamera on vaan niin plaah, eikä tietokone löydä niitä kuvia jajajaja...
Mutta eilen saatiin töpöystodistus liitteeksi rekisteri-ilmoitukseen ja sen kunniaksi pentuset alkoivat (kolme viidestä) availla silmiään. Söpikset.
Kuultiin myös tänään, että Xenan edellisestä pentueesta oleva Minttu-tyttönen on saanut A-lonkkatuloksen ja 0-kyynärä- ja polvituloksen Kennelliitosta. Jee!
Hyvää naistenpäivää!

Pennelit puolet isompia!

Varsinaisessa ensiesittelyssä söpöt pötkylät.

Tyttö, hännätön, syntymänumero 1. Etukäpälissä sukat.

"Shakira"

Poika, töpö, number 3. Valkoisia varpaita.

"Sheikki"

Tyttö, nro 5. Ei häntää, harmaat etutassut.

"Shamantha"


Tyttö, hännällä, nro 4. Valkoista tassuissa.
"Sharon"

Poika, nro 2. Siunattu pätkällä häntää ja valkealla etutassulla.

"Sheriffi"

Nimet ovat työnimiä. Niiden keksiminen on nimittäin älyttömän hauskaa.
Oikeat, rekisterinimet tulevat olemaan A-alkuisia.

Kutsumanimet uudet kodit saavat keksiä itse, tietenkin.:-D

Ne on aivan valtavan söpöjä.

Näyhnäyh.

Kasvu jatkuu.Pienin painoi eilen 344g ja suurin 356g. Viimeksi suurin, ei ole suurin tällä kertaa, joten tasaisest mennään. Hirveitä mölyapinoita ovat. Karmea yninä ja murmatus päällä, jos ei tissimaito virtaa suuhun välittömästi, kun sitä alkaa haluta. Ihania.